Lukioaikainen ystäväni pitäytyi teellä tänään. Leivoin aamusta vadelmapiirakkaa. Ohjeen löydät TÄÄLTÄ (omenoiden tilalle vain vadelmia). Tuli ihan hyvää vadelmienkin kanssa. Höpöteltiin kuulumisia ja arjen sujumista. Toivoteltiin taas ajanpuutetta. Oli kuitenkin ihana nähdä taas pitkästä aikaa. Meillä T:n kanssa jutut jatkuu aina siitä mihin viimeksi jäätiin, joten pitkäkään aikaväli ei näkemistä haittaa. Päiväunien aikaan väänsin kouluhommia eteenpäin ja nyt ihmetellään mitä illalla tehtäisiin. Mies kun tulee vasta huomenna kotiin. Hmmm...pitäisköhän soittaa Jiin kummille ja pyytää kahville. Vadelmapiirakkaa jäi aika paljon jäljelle...
My high school friend came over for tea. It was nice to catch up some greetings.
HuGs
-S-
Näyttää hyvältä ja kuulostaa kanssa! Tuollaiset ystävät on kullankalliita ♥ tässä elämänvaiheessa kun karisee ne ihmiset pois joiden kanssa pitäisi "aina alkaa alusta", se on ihana että tietää ystävän olevan olemassa vaikkei olisi ikuisuuksiin tavannut! Kivoja kuvia viime postauksissakin, unohtunut taas kommentoida vaikka lukaista ehdinkin useimmiten! :)
VastaaPoistaMoika Heidi, kiva kun kommentoit =) Minulla on ihan sama juttu kommentoimisen kanssa. Lueskelen kauheassa kiireessä arjen keskellä ja tuntuu, ettei ole aikaa sen suurempaan "keskusteluun" blogirintamalla. Tuokin totta, harmikseni ystäviä "katoaa" ympäriltä vuosien aikana. Erilaiset elämän tilanteet tuntuvat vain ajaavan toisia kauemmaksi ja toisia taas lähemmäksi, mutta onneksi on niitä ystäviä, jotka kestää kaikki elämän eri vaiheet =)
VastaaPoista