Worst Mom in the World prize goes to...ME!

Tänään tunnen olevani maailman huonoin äiti. Miten ihminen voi olla niin ajattelematon. Lähdin Jiin kanssa käymään yliopiston kirjastossa ja asiointi siellä sujui vallan mainiosti, mutta kun pääsimme autolle neiti ei olisikaan halunnut mennä autoont takaisin istumaan. No tyttö nappasi kädestäni autonavaimet ja viihdytti itseään niillä ja sain hänet mukavasti istuimeensa. Enempää ymmärtämättä laitoin ovat kiinni ja lähdin kävelemään toiselle puolelle autoa rattiin ja kuuluin KLIKS ja tajusin sillä sekunnilla, että lapseni istuu lukitussa autossa ja autonavaimet kädessä ja minä auton ulkopuolella. Se kauhun ja epätoivon tunne, joka valtasi minut sillä sekunnilla oli jotain, mitä en voi edes sanoin kuvata. Minun onneni oli se, että en ollut iskenyt laukkuani autoon, joten minulla oli puhelin saatavilla. Soitin itkukurkussa miehelleni, joka pääsi onneksi apuun. Se odotus tuntui ikuisuudelta. Hänen kuitenkin oli lähdettävä töistä, ajaa kotiin ja hakea vara-avaimet ja ajaa sitten vielä yliopistolle. Jii oli jo aivan hädissään ja itki takapenkillä, miksei äiti avaa ovea ja ota syliin. Itse oli oikein hauskaa katseltavaa muiden silmien alla, kun yritin peittää paniikkini ja itkuiset kasvoni ja pompin sirkusliikkeitä ja nauroin ikkunan takana, jotta lapseni edes hieman rauhottuisi. Kyllä tuli rutistettua tyttöä lujaa, kun hänet lopulta sain syliini. Huh huh mikä päivä. Tähän ei auta kuin jäätelö ja tee, jos sekään...

Today I felt like the worst mom in the world. My daughter played with car keys and locked her self in the car and I was outside. Luckily my husband came to help us. Hopefully tea and ice cream helps a little with this feeling...

HuGs
-S-