Jäin tässä pohtimaan ystäväni miehen kommenttia, jonka hän oli laukaissut jokin aika sitten. "Onko tää blogi aina yhtä tylsä?", oli mies tokaissut lukiessaan blogini postauksia. Ystäväni höpötti minulle omannäköisestä ja persoonallisesta tyylistä, mutta minäpä jäin pohtimaan tätä vähän syvemmin.
Ensimmäinen ajatus bloggaamisesta syntyi, kun ihastuin valokuvaamiseen ja olen hulluna sisustukseen. Löysin netin syövereistä monia blogeja, joista kahmin inspiraatiota arkeeni. Syyskuussa tuleekin nelisen vuotta siitä, kun itse rohkaistuin kirjoittamaan blogia. Muistan kuvanneeni keräämiä kahvikuppeja ja muutamia nurkkia edellisessä asunnossa. Juttu oli hyvin lyhykäistä ja sisustuspainotteista. Toisaalta nyt neliöitä on hieman enemmän kuvattavana ja juttu on edelleen hyvin lyhykäistä.
Tunnistan toki omassa blogissani heikkouksia, joita harjoitan jokaisella postauksellani. En ole mikään sanaseppo ja usein en saa ajatuksiani koottua kasaan järkevään tekstin muotoon, mutta en lannistu. Aina on olemassa se seuraava postaus. Josko siinä sitten onnistuisin paremmin. Parantamisen varaa on toki, mutta pienet puutteet voi laittaa persoonallisuuden piikkiin eikös niin?
Tiedän olevani myös vähäsanainen perheen todellisesta arjesta. Tällä en tarkoita kaupasta ostetun maitolitran määrää, vaan todellisten tunteiden esiintuomista. Huomaan itsekkin, jos oikein ketuttaa on vaikea tarttua oikein mihinkään. Mutta toisaalta en koe blogini olevan tunteiden roskakorikaan. Saan purettua ajatukseni muualle (kuten aviomiehelle, joka ehkä toivoisi asian olevan toisinpäin.) Haetaan siis kultaista keskitietä...
Tottakai kotia tulisi kuvata useammin. Tämä on ollut ajatuksena jo pitkään. Mutta miksi päässäni pyörii ajatus siitä, että aina pitää olla jotain uutta ja spektaakkelimaista. Eihän samaa nurkkaa voi kuvata ennen kuin siihen on vaihdettu uusi tapetti tai heitetty maalit päälle. Tästä ajatuksesta on päästettävä irti ja tuoda pienetkin muutokset tai/ja ihan vain kodin arki kuvissa esille. Siitä minä itsekkin muiden blogeissa tykkään.
Josko täällä tästä lähtien rohkeammin kerrotaan arjesta, tunteista ja kuvataan innolla kotia sekä kaikkea siltä väliltä. Mielenkiintoinen blogi, persoonallinen blogi ja ennen kaikkea muuta kuin tylsä blogi, siihen tähdätään tästä eteenpäin...Tervetuloa mukaan!!
Getting rid of toneless style and trying to get some color to this blog.
HuGs
-S-
Voi ei sun blogi ole mun mielestä millään tavalla tylsä! Itse mietin monesti näitä samoja juttuja kun kateellisena luen blogeja, joissa sanan säilää ei säästellä ja kuvat on niin upeita, että pelkästään niiden takia palaan blogiin aina uudelleen ja uudelleen. Kuitenkin jokaisen oma blogi on just sellanen kun kirjoittaja haluaa sen olevan - kirjoittajan näköinen. Itse olen tullut siihen tulokseen, että jos mun blogi on jonkun mielestä tylsä niin lukekoot sitten jotain muuta :D Toisaalta haluaisin kyllä kovasti panostaa enemmän esim. kuviin mutta aika tuntuu tulevan vastaan. Kodin nurkkiakin olis kiva kuvailla enemmän, mutta aina aattelen että ei ketään kiinnosta kuitenkaan :D No ehkä kohta äitiyslomalla on aikaa kuvailla ja varmasti omakin blogi tulee sitä kautta muuttumaan jonkin verran :)
VastaaPoistaKiitos ❤ Juurikin näin. Itsekkin kahdehdin sitä taituruutta, jolla toiset blogiansa kirjoittavat ja kuvat ovat ammatimaisen upeita. Blogi saa ja kuuluukin olla kirjoittajansa näköinen. Joskus vain kaipaan enemmän ja haluaisin myös tehdä paremmin. Täällä myös aika on rajallinen. Oma blogini muuttui täysin lapsen tullessa kuvioihin. Aiemmin kirjoitin englanniksi ja kuvasin kirppariläytöjö ja tyylikin oli hetken maalaisromanttinen. Muistan saaneeni seuraajia Australiasta asti, kun vanhoista romuista kirjoittelin. Nyt tilanne on toinen. Perheen asiat pyörivät kaiken etusijalla ja se näkyy myös blogissa. Mutta välilä kadehdin sitä toimeliaisuuden määrää toisten äitien blogeissa jossa sisustus ideoita pursuaa ja uusia DIY juttuja on taas tehty. Koska minä saan sellaista aikaan ja siihen aikaa ? =D
PoistaHöpö höpö. Miehet ei ymmärrä näistä jutuista mitään :D
VastaaPoistaSamaa mieltä Sannan kanssa! :D
PoistaMinun mies ei onneksi edes halua lukea blogiani. Se on minun reviiriä. ;)
No noinhan se justiinsa on =) Kiitokset tsempistä Sanna ja Laura ❤❤
PoistaNe äijien kommentit... Sulla on ihan omannäköinen persoonallinen blogi! Jatka siitä! :)
VastaaPoistaKiitos Nonna ❤ mutta onhan se hyvä toisinaan pohtia asiaa... =)
Poista