Edellisenä viikonloppuna lähdimme koko perheen kera viettämään minilomaa Tukholmaan. Neiti oli niin innoissaan ettei meinannut nahoissaan pysyä, vaan puhua pälpätti koko matkan kotoota laivalle. Voi sitä ihmetyksen ja innostuksen määrää. Kumpa itsekin osaisi vielä nauttia laivalle menosta niin täysin rinnoin.
Voi sitä aikaa kun risteily Turku-Tukholman välillä oli viikonlopun huipentuma. Se odottava tunne illan tapahtumista ja ihmisistä joita tulee kohtaamaan. Olihan tuo tunne edelleen aistittavissa nuorten matkailijoiden eleistä ja ilmeistä. Mahtavaa!
Mutta olihan se odottava tunne itselläkin. Ei ehkä uusien tuttavuuksien kohtaamisten takia vaan siitä, miten laiva matka muuten sujuu. Kuinka saadaa nukuttua laivalla, kun aamulla se aikainen herätyskin Tukholman päässä. Mistä löytäisimme mukavasti aamupalaa? Miten neiti jaksaa koko pitkän päivän herätyksen takia? Noh ainahan me pärjätään...
Olimme valinneet laivayhtiöksi Viking Linen. Aikaisempien kokemusten myötä olemme todenneet, että punaiset laivat ovat palvelultaan paljon asiakasystävällisempiä, avuliaampia ja tekevät mahdottomasta mahdollisen. (Edelliden matkan kokemukset ovat vielä kertomatta, mutta eiköhän se poastaus vielä synny.)
Aamuherääminen sujui ihmeen pienellä kapinalla ja pääsimme lopulta laivasta ja terminaalista ulos. Tukholma antoi meille aamutuimaan sitä parasta itseään. Ilma oli kuin morsian ja auringonnousu mitä kaunein. Ensimmäinen päivän missio oli löytää hyvä aamupala, jolla jaksaa tallustaa katuja ja ihmetellä.
Koska laiva oli satamassa niin aikaisin, päätimme lähteä etenemään jalkaisin. Onhan tuolla neidillä jo ikää, mutta nappasimme kuitenkin varmuuden vuoksi matkarattaat mukaan (onhan se niihin aivan liian iso), mutta se väsähdys tulee kuitenkin ja hänen kantaminen pitkin kaupunkia näissä helteissä ei oikein innostanut mieltä. Kävelimme merenrantaa pitkin kohti vanhaa kaupunkia. Gamla Stanissa olisi ollut oiva pieni kahvila jo klo. 7 auki, mutta päätimme kuitenkin löytää sopivan hotellin, jossa käymme aamupalalla.
Kyllä, näin teemme joka kerta, kun Tukholmassa vieraillemme. Käytämme hyödyksi isojen hotellien aamupaloja. Rohkeasti vain sisään ja kysymään, olisko mahdolista syödä aamupalaa, vaikka ei olekaan hotellin asiakkaana muuten. Jos hotelli ei ole aivan buukattu, niin kyllä se onnistuu. Tänä aamuna kävelimme Radisson Blu Royal Viking hotelliin ja saimme nauttia rauhassa ihan huikean aamupalan. Aamupala maksoi 199 kruunua per aikuinen ja neiti söi ilmaiseksi. Tarjonta oli joka kruunun väärti. Suosittelen lämmöllä!
Emme olleet sen enempää katsastelleet Tukholman tapahtumatarjontaa etukäteen, mutta huomasimme kyllä nopeasti kulttuurifestareiden olevan juuri samana viikonloppuna, kuin meidän vierailumme. Löysimmekin sillan kupeesta pianon, jota oli ihan pakko päästä soittamaan. Kajahtihan se Für Elise ulkomuistista ihan hyvin, mutta siinä vaiheessa kun ihmisiä alkoi kerääntyä kuvaamaan, keskittyminen herpaantui ja tämä soittaja meni aivan sekaisin. No saipahan minusta joku muukin valokuvamuiston, hih.
Olihan meillä ihan suunniteltuakin toimintaa Tukholman käyntia ajatellen. Vierailimme ensimmäistä kertaa Junibackenissa. Rakastuin kertaheitolla tähän satujen ihmeelliseen taloon ja minusta se kaipaa oman postauksen vierailusta, joten Junibackenista lisää myöhemmin.
 |
| kuva TÄÄLTÄ |
Kultturifestarit olivat saaneet koko Tukholman liikkeelle (siltä ainakin tuntui ihmisvilinässä). Pääsimme mukavasti todistamaan 7000 dominopalan kaatumista, jonka matka kulki läpi koko kaupunkin (kartta ylempänä). Kokonaisuudessaan dominopalojen kaatuminen on kestänyt 40 minuuttia, mutta meidän ohitse kulki muutamassa minuutissa. Ihmiset olivat kokoontuneet joka puolelle dominojen ympärille ja tapahtuman jälkeen olo oli kuin muurahaispesässä, kun väki alkoi hajaantua suuntaan ja toiseen.
Saimme kokea oikein ihanan päivän Tukholmassa ja uusia matkoja kyseiseen kaupunkiin on jo mietitty ainakin ensi kesään, mutta jaksaakohan sitä niin kauan odottaa...
HuGs
-S-
Ei kommentteja