The Last Ray of Sunlight

 "Where there is much light, the shadow is deep"

- Johann Wolfgang von Goethe

Sain napattua viimeisen auringonsäteen, joka tunkeutui työhuoneeseen. Varjot heijastuivat pitkinä viiruina lattiaan. Sanotaan, että varjo edustaa ihmismielen epätoivoa ja periksi antamista. Mutta jos on varjoja, on myös valoa. Näihin ajatuksiin kokoan tämän päiväisen gradupalaverini. Vielä löytyi korjattavaa, joten uurastuu jatkuu. En kuitenkaan vaivu epätoivoon. Kaikki tarpeellinen on kasassa ja hyvältä näyttää. Nyt hiotaan vielä teknisiä juttuja, kieliasua ja pilkkuja. Kyllä se siitä valmistuu ja minä myös. Huomenna uuteen päivään ja kohti kirjastoa.

I still need to work on Master's thesis, but it's getting there...slowly

HuGs
-S-

Treasure Hunting

Taidan aloittaa tämänkin postauksen aivan samoilla sanoilla kuin useat edellisetkin eli niin se viikko taas vierähti. Eipä meillä kummempia viime viikolla taitanut tapahtua. Moni asia tuli onneksi hoidettua listalta pois. Kävin työpaikalla moikkaamassa työkavereita ja tuli sovittua se maaginen päivämäärä, jolloin palaan töihin eli elokuun 18. päivä. Huh, onneksi siihen on vielä kuitenki matkaa. Opintoasiat rullaavat pikkuhiljaa eteenpäin ja opintoraha-asiat näyttävät kevääseen valoa, mikä ilahduttaa suunnattomasti. Meillä neiti sairastui aikamoiseen flunssaan, joten veljen luona kyläily sai siirtyä hieman tuonemmaksi. Meidän kummityttö kun on vielä sen verran pieni, että räkätaudit ovat ihan kamalia. 

Olemme mieheni kanssa jutelleet Jiin nukkumiskuvioista ja olemme tulleet siihen päätökseen, että neiti voisi siirtyä nukkumaan jo isojen tyttöjen sänkyyn. Tytölle on hankittu vanha sivustavedettävä puusänky, joka onkin toimittanut sohvan virkaa keittiössä. Nyt se kiikutettiin yläkertaan ja hiukan mallailtiin. Sänky sopii kuin valettu, mutta ensin pitää hankkia sopivan kokoinen patja. Mittatilaustyönä se pitää hoitaa tässä joku päivä kun keritään. Tuntuu ihanalta luopuo pinnasängystä, kun sinne on ollut muutenkin niin vaikea jo kurottautua, mutta toisaalta koen pientä luopumisen tuskaa. J ei olekkaan enää se meidän pikkuvauva, vaan "iso" tyttö jo. Voih....

Tänään kävin äidin kanssa ihan naisten kesken "romumarjassa" eli aarteita lähdettiin etsimään Taivassaloon saakka. Aivan ihana paikka löytyikin ja tarttui sieltä jotain mukaankin. Pitää ensi pestä tämä ihanuus ennen kuvauksia. Mutta nyt saunan laittoon, kivaa lauantai-iltaa teille!

Today I went treasure hunting with my mom. It was such a beautiful place to visit and so many treasures.

HuGs
-S-