Näitä asioita et ehkä tiennyt minusta

 

Olen hyvin pidättyväinen henkilökohtaisista asioistani blogissani. Ajattelin kuitenkin paljastaa muutamia asioita itsestäni humoristisella mielellä. Omaan muutamia ominaispiirteitä, jotka saattavat olla hieman erikoisia. Toivottavasti saan suunpielesi nousemaan ylöspäin.

Ruoka

Ensinnäkin tiedän olevani liian nirso ruoan suhteen. Näin aikuisiässä on tullut opeteltua syömään uusia ruokalajeja. Uusimmat aluevaltaukset ovat kukkakaali (ei keitettynä, inhokkiruokani on edelleen kesäkeitto) sekä salaattijuusto (se ei narise hampaissa niin kuin leipäjuusto). Olen hyvin herkkä sille, miltä ruoka tuntuu suussa. Missään tapauksessa se ei ainakaan saa narista hampaiden välissä.

Ruoan asettelu lautaselle on kaiken A ja O. Mielellään ne eivät saa koskettaa toisiaan. Mikään ei ole niin kamalaa kuin kastikkeessa lilluva salaatti. Pastan ja  perunoiden päälle voidaan toki kaataa kastiketta, mutta mielellään kuitenkin vain toiseen reunaan (salaattia pitää suojella). Onneksi tiedän etten ole tässä asiassa ainoa. Työelämän aikana on tullut vastaan lapsia, joilla on ollut vastaavanlaisia haasteita.

Voi levitellään leivän jokaisen nurkkaan ja juusto tulee vasta kinkun päälle. Juustoon ei saa tarttui voita (paitsi jos tehdään juustovoileipiä). Kyllä ihmisen mieli on mainio. Maksalaatikkooni laitan ketsuppia ja verilättyjen päälle sokeria. Mikroaaltouunista tulee mikron maku ja siideri maistuu hyvälle vain lasipullosta. 

Tiskirätti

Haluasin olla ekologisempi ihminen kuin olen. Kierrätän, ostan käytettynä ja tuunaan vanhaa. Mutta siellä missä minä olen kuluu paperia, nimittäin talouspaperia. Minä inhoan rättejä, märkiä rättejä. Aivan sama onko likainen vai puhdas, jos vain on märkä. Toki meillä on kotona rättejä, mutta se on puhtaasti opeteltu siedätyksellä. En minä silti tykkää.

Ryppyiset sormet

Muistatko sen tiskiainemainoksen, jossa hierotaan pesuainetta sormien välissä. Hyi, olen jo ihan kananlihalla pelkästä ajatuksesta. Jos joku nyt raapii tylsästi liitutaulua kynsillään niin se ei kyllä tunnu missään, mutta ne sormet. Nehän tulevat ihan ryppyiseksi siellä tiskivedessä. Asuimme 10 vuotta asunnossa, jossa ei ollut tiskikonetta. Tiskasin kumihanskat kädessä. Minulla on ollut jo lapsesta saakka tämä "ryppyisten sormien syndrooma". Saunan jälkeen istuin kädet nyrkissä pitkät tovit. En voinut koskea mihinkään. Jos lillun kylpyammeessa tai paljussa, pidän käteni pinnan yläpuolella ja mielellään nyrkissä. Kyllä, tiedän että se näyttää aika koomiselta. Yhä tänä päivänä puren hammasta yhteen kun pesen lapseni suloisen RYPPYISIÄ varpaita kylpemisen jälkeen. Mitä ei äiti lapsensa eteen tekisi.

Toivottavati tässä vaiheessa naurat jo ääneen...

Vaatteet

En oikein pidä ajatuksesta, että vaatteeni koskettavat toisten vaatteita. Julkiset naulakot ovat ihan ok. Se ei ole itse ongelma, mutta jos olen jättänyt tuolin selkämykseen omia vaatteita, en halua toisten vaatteita siihen päälle. Tämä pätee ehkä paremmin vähän käytettyihin vaatteisiin kuin puhtaisiin. Jos näin olisi, pyykkipäivinä varmaan sekoaisin. Muistan kun vierailimme Kanadassa vaihto-oppilasperheeni luona ja "isäni" nojasi villatakkiini, jonka olin jättänyt tuolin päälle. En pystynyt keskittymään kunnolla keskutelemiseen kun katselin vain villatakkiani siellä takamuksen alla. Keskustelun jälkeen vein villatakkini pesuun. Mieheni on vuosien aikan oppinut tapani ja asetteleekin omat vaatteensa kiltisi viereiselle tuolille eikä vaatteitteni päälle.

Hampaat

Ensimmäinen asia mihin kiinnitän ihmisessä huomion on hänen hampaansa. Tämä kyllä johtunee siitä, että purentavikani takia minulla oli viisi vuotta raudat suussa ja aikuisiässä, koska tilanne vaati leikkauksen ja alle 18-vuotiaille ei suoriteta leukaleikkausta luiden vielä kasvaessa siihen ikään asti. Mieheni väittää että pussailen edelleen niin kuin minulla olisi raudat suussa. Kaikkea kanssa.

Isäni on aina letkeästi sanonut, että ei se iso vika tarvitse olla, kun se on korvien välissä. Itse olen aina nauranut näille outouksilleni. Toiset saattavat kyllä toisinaan kummastella, mutta yhdessä me aina lopuksi näille nauramme!

Aurinkoista päivää Sinulle!