I did it!




Niin siinä sitten kävi...kuukausi vierähti kehokuurin kanssa ilman kuulumisia. Oli kuulkaas aikamoinen kuuri. Ensimmäisen viikon olin täynnä energiaa ja intoa. Päänsärky loppui kuin seinään ja olo oli aivan mahtava. Kalaa, kanaa ja kananmunia syötiin tasaiseen tahtiin. Seuraavilla viikoilla sai ottaa tarkkaan valittuja kasviksia mukaan ruokavalioon. Voi se tunne, kun sai syödä ensimmäistä kertaa omenan kuurin aikana. Maistui aivan taivaalliselta. 

Kuurin aikana kehossa tapahtui paljon muutakin kuin senttien kariseminen takapuolesta, reisistä ja vatsan seutuvilta. Aloin käydä läpi muutoksia myös pintaa syvemmältä. Kolmannella viikolla huomasin olevani kiukkuinen kuin ampiainen. Se raivon määrä, joka odotti ulospääsyä oli valtava. Piti todella työstää omia tuntemuksiaan, että ei räjähtäisi jokaiselle vastaantulijalle. Mieheni kylläkin sai osansa taakasta. Se on varma. Totesikin, että onneksi emme ole kuurilla yhtä aikaa. Mitä siitäkin tulisi? 

Ihmettelinkin ystävälleni, joka minut kuuriin sai ryhtymään, että onko tämä ihan normaalia. Onneksi kuulemma oli. Kiukun jälkeen huomasin pohtivani vanhemmuutta, äitiyttä ja perhe-elämää. Yksi syy bloggaamattomuuteen taisi olla somemaailman työntäminen kauemmas. Halusin keskittyä tyttäreeni, mieheeni ja siihen mitä perhe minulle merkitsee. Hetkittäin koin olevani maailman huonoin äiti ja vaimo. Jokainen hetki koneella tai puhelimella on pois omalta lapseltani ja mieheltäni, koko perheeltäni.

Siivosin myös hullunlailla, vaikka kuurin aikana kehoitetaan unohtamaan raskaat kotityöt. Kävin läpi "vaatekaapin" eli verhojen taakse jäävän tilan, johon kerääntyy kaikki vanhoista vauvanvaaatteista valokuva-albumeihin. Ostin läjän muovilaatikoita ja heitin kaikki pahvilaatikot pois. Nyt se on helpompi pitää puhtaana ja pyyhittävänä. Myös tavaraa lähti roskikseen ja kirpputorille. 

Viimeinen viikko oli aivan tuskaa. Mieliteot ruuan ja herkkujen suhteen palasivat. Kananmunat maistuivat ihan hirveiltä. Kalaa en voinut viimeisellä viikolla tehdä enää ollenkaan. Näin unta ruisleivästä oivariinilla. Itkin tv-mainoksia, lehtikuvia, facebookin mietelauseita eli ihan mikä vain asia sai minut kyyneliin. Kuurin viimeinen päivä oli kylläkin yhtä voitonriemun tunnetta. Helkkari sentään, mähän pystyin tähän! 

Ensimmäinen ns. tavallinen päivä oli ruokien maistelemista. Aloitin tietenkin siitä ruisleivästä. Se oli kyllä hyvää. Mutta takapakkia tuli heti. Seuraavana aamuna kärsin järkyttävästä päänsärystä. Koko ensimmäinen viikko oli pelkkää päänsärkyä. Kehoni ei olisi hyväksyyt mitään muuta kuin sitä kananmunaa ja kanaa. Tutut maut tuntuivat yhtäkkiä liian suolaisilta tai ällön makeilta. Nyt sen todella tajuaa, kuinka paljon esimerkiksi ruokiin joissa ei kuvittelisi olevan sokeria, sitä todellakin on. Paluu ruoka-arkeen ei mennyt siis suunnitelmien mukaan. Tarkoituksenani onkin pitää muutamia proteiinipäiviä tasaamassa olotilaa ja turvotusta. 

Kehokuurin lopputulos
  • Reisi -6cm
  • Lantio -5cm
  • Napa -7cm
  • Rinnat -1,5cm
  • Paino -4kg
Olen suunnitellut jo seuraavaa kehokuuria, mutta se menköön ensi vuoden puolelle.  

Rankka kuuri, mutta minä selvisin. Nyt voin sanoa, että hyvä minä!

HuGs
-S-



6 kommenttia

  1. Hyvä sie! minun pitäisi yrittää ollaa viljattomalla, mutta retkahduksia tulee lähes päivittäin... Huoh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Tässä reilu viikko "tavallista" ruokavaliota. Ei hyvää päivää miten turvottaa. Töihin on pakko ottaa kohta eväät. Niin hiilaripainotteista, että koko kroppa ihan sekaisin. Tsemppiä viljattomaan!!

      Poista
  2. Hyvä sinä! Mielenkiintoista seuraavaksi, että palaatko takaisin tavalliseen vai mitä tapoja kuurista jää käteen. Entäs some, palaatko täysillä vai muuttuvatko tavat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Tässä on tosiaan viime viikko mennyt juurikin tavallisen ruuan parissa ja koko keho on aivan sekaisin. Turvottaa ja päätä särkee. Tänään juurikin päätin olla pelkällä lihalla ja munalla. Ajattelin pari päivää tasata kehon olotilaa. Kyllä tarkoitus oli vähentää hiilareita ja syödä enemmän salaattia ja herkutella vain viikonloppuisin. Nyt huomaa kuinka hiilaripitoista mättöä perun päiväkodin ruokakin on, huh. Sometusta on tullut vähennettyä. Toki tylsä juttu on se, että tämä blogistania jää niin hunningolle...

      Poista
  3. Wau, melkoinen suoritus! Ja tuohan on ihan mahtavaa että samalla tuli siivottua kaapit ja mietittyä myös omaa ajankäyttöä!

    Mä olen kanssa siirtynyt noihin muovilaatikoihin. Ihanaa kun näkee heti mitä varastossa on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kuuri teki kyllä hyvää monessa mielessä. Nyt koitetaan saada uutta järkeä ruokatottumuksiin. Eka viikko ei mennyt ihan putkeen. Omat eväät on kyllä otettava töihin edes slloin tällöin. Hei joo läpinäkyviä minäkin ostin, helpotaa todella =)

      Poista