Boring Bathroom

Voihan Vessa! Miten se voikaan olla niin hauskaa ja jännittävää puhua vessajuttuja? Neidillä näyttää olevan nyt sellainen vaihe, että k***a juttuja jauhetaan tuutin täydeltä. Välillä hän sulkeutuu vessaan yksin ja jupisee menemään, kun on pakko päästää ne ulos ja muualla niistä ei höpötellä.

Meillä mies lähti merelle ja neiti väsähti serkun synttärikemujen jälkeen autoon, joten ilta on hyvin hiljainen. En ole jaksanut edes televisiota laittaa päälle taustamölyksi. Joskus on vain hyvä olla ihan hiljaisuudessa. Tosin ei sovi minulle, meinaan silloin se ajatus ja inspiraatio kulkee.  Kiertelen alakerrassa ja silmäilen arvostelevasti nurkkia ja pysähdyn vessan kohdalle ja totean, että meillä on varmaan maailman tylsin vessa. Lavuaarista en edes kehtaa kuvaa ottaa, koska se vasta tylsä onkin. Suunnitelmia on uuden varalle, mutta sopivaa vanhaa lipastoa tai kaappia ei ole vielä tullut vastaan. Mutta nyt ottaa pannuun tuo tapetti. Miten ihminen osaa valita tapetin, jota ei tarvitsisi vaihtaa joka kolmen vuoden välein? Jos mieheni sattuu tämän postauksen lukemaan niin huokaisee varmasti syvään ja laskee kymmeneen. 

Jos vessassa on hauskaa puhua vessajuttuja, eikö vessakin voisi olla hauska? Taulu sentään saa hymyn suupieliin, mutta hymy latistuu heti katseen kääntyessä tapettiin. Hyvä puoli vessan tapetissa on se, että rullia tarvitaan vain yksi. Tapetoitu seinä on laatoitettu puoleen väliin asti, joten tapetin menekki on vähäinen. Mutta mitä tilalle??

HuGs

-S-